Vinkkejä puutarhalta

6 hyvää syytä syödä lähiruokaa

Torstaina söin lounaaksi paistettua niittynaudan maksaa, tatteja, kasviksia ja salaattia. Lautasellani kaikki muu paitsi öljy ja suola on noin kilometrin säteeltä kotoani. Takapihan laitumelta, omasta puutarhasta, lähimetsästä ja Osuuspuutarhan pellolta.

lähiruokaa_lautasella
Lautasellinen lähiruokaa (melkein)

Ruoka maistuu erityisen hyvältä, kun tietää mistä se tulee, millaisissa oloissa se on kasvanut ja kuka sen on kasvattanut.

Mukaan heitin jääkaapista papupurkillisen lopun, Kiinasta. Kaikkea ei saa helpolla läheltä.

Varsinkin kesäaikaan me osuupuutarhalaiset pääsemme nauttimaan lähellä tuotettujen tuoreiden kasvisten mausta. Mielestäni laatikollinen lähivihanneksia viikossa on pientä arjen luksusta. Ja vaikka pidän omaa pientä puutarhaa, tätä määrää vihanneksia en ehdi kasvattaa.

Lapset rouskuttivat eilen ensimmäiset maissit. Ne katoavat aina nopeasti. On hauska tarjoilla perheelle ruokaa tietäen, että se on tuotettu eettisesti ja ekologisesti. Tiedän, mistä ruokani tulee.

Lähiruoka on kapeasti ajateltuna vain lähialueilla kasvatettua ruokaa, laveammin ajateltuna kaikki suomalainen ruoka on meille lähiruokaa.

Tulevan Lähiruokapäivän 11.9. 2021 kunniaksi me – Osuuspuutarhan Tiedotusiskuryhmä – mietimme kuusi hyvää syytä syödä lähiruokaa.

1. Tiedät, millaisissa oloissa ruokasi on kasvanut.

2. Ruoka pääsee nopeasti pellolta pöytään ja on tuoreempaa, koska matka ei ole pitkä.

3. Kasvikset ovat maukkaaampia, koska ne kypsyvät auringon alla valmiiksi eivätkä joudu matkustamaan puoliraakoina konteissa.

4. Ruoalla on kasvot. Pystyt ehkä keskustelemaan ihmisen kanssa, joka tuottaa ruokasi. Saat tietää miten esimerkiksi sääolosuhteet, vaikka pitkä kuiva kesäkausi, vaikuttavat ruoan kasvattamiseen, hintaan ja laatuun.

5. Tiedät, että kenenkään oikeuksia ei ole poljettu ruokasi eteen. Tuottaja ja työntekijät saavat oikeudenmukaiset korvaukset työstään.

6. Käytät oman alueesi resursseja ja tuet lähialueesi taloutta ja työllisyyttä. Vahvistat kotiseutusi elinvoimaisuutta ja palvelujen monipuolisuutta.




Nokkonen on suomalaista superfoodia

Villiyrteistämme nokkonen puskee ensimmäisenä maasta valtavalla voimallaan. Siitä syntyy nopea nokkospesto tai vaikka lasten herkku, nokkoslätyt. Pinaattikeiton lailla tehty nokkoskeitto on perinteinen tapa hyödyntää kevään villiä puhdasta satoa.

Nokkosen tunnistat tummanvihreistä, kolmiomaisista sahalaitaisista lehdistä ja viimeistään pistävästä poltteesta. Tosin ihan nuoret lehdet pystyt poimimaan paljain käsin. Poiminen käy nyppimällä käsineet kädessä.

Nokkonen on helppo villivihannes aloittelijalle: sen voi sekoittaa ainoastaan valkopeippiin, joka on myös syötävä kasvi. Jos aihe on uusi, kannattaa tietoa hakea kirjoista ja käydä villiyrttiretkellä koulutetun ohjaajan johdolla. Hyviä kirjoja villiyrtteihin uppoutumiseen on mm. Raija ja Jouko Kivimetsän Hulluna hortaan sekä Sami Tallbergin VIlliyrttikirja

Nokkosen nitraatit eivät ehkä olekaan ongelma

Kautta aikojen on varoiteltu poimimasta nokkosta runsasravinteisilta paikoilta, sillä se kerää nitraattia. Sitä myös keitetään nitraatin poistamiseksi.

Kuitenkin uusimman tutkimustiedon mukaan vihannesten nitraatit eivät ole ongelma aikuisten terveydelle. Laillistettu ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri Reijo Laatikainen ja dosentti, syöpätutkija Timo Joensuu tuovat esiin kirjassaan Syö hyvin, voi hyvin kasvien nitraattien mahdollisia terveysvaikutuksia. Kirja on saatavilla kirjastoista. Kannattaa ehdottomasti lukea, jos aihe enemmän kiinnostaa.

Nokkonen, luonnon lahja lautaselle

Nokkosessa on muun muassa piitä, rautaa, C-vitamiinia sekä A-, B-, E- ja K-vitamiineja. Se on monin verroin ravinteikkaampi kuin pinaatti.

Kerää nokkonen puhtaalta paikalta, etäällä isoista teistä. Nuorta, pienilehtistä mehevää nokkosta saat koko kesän ajan, kun leikkaat kasvustoni välillä  alas. Villiyrttien keruu omaan käyttöön kuuluu jokamiehenoikeuksiin. 

Katso nokkospeston, vegaanisen maidottoman nokkospeston ja nokkoslättyjen reseptit https://www.livonsaarenosuuspuutarha.fi/resepteja/.

Versojen kasvatus helposti ja nopeasti

Tulevan kesän satoa odotellessa kannattaa ottaa varaslähtö vihreään ja kokeilla kasvattaa miniversoja. Versoista saa aloittelevakin kasvattaja helpolla ravinteikasta herkkua lautaselle. Kasvatus on palkitsevaa, koska satoa saa jo noin viikossa. 

Versot mahtuvat hyvin myös kaupunkiviljelijän ikkunalaudalle. Jos et halua ostaa multaa, voit kasvattaa vaikka raikkaan pippurisia vesikrasseja talouspaperilla. Sen helpompaa ei oman sadon tuottaminen voi olla , ja siemeniä saa marketeistakin. Vihreä krassimatto on kaunis kasvaessaan.

Tarvitset

Astian: 

Voit uusiokäyttää kasvatukseen muovirasioita, esim, viinirypäle- tai tomaattipakkauksia, joissa on reiät pohjassa ja kansi, joka luo rasiasta minikasvihuoneen. Laita alle vedenkestävä lautanen/tarjotin. Tai valitse kaunein astiasi, vaikkei siinä olisi reikiä valumavedelle, ja ole tarkka kastelussa. Matala laakea astia on hyvä. 

Multaa:

Kylvö- ja taimimulta tai kaktusmulta ovat hyviä valintoja mutta muutkin käyvät.

Idätykseen tarkoitettuja siemeniä: 

Vesikrassia ja herneitä saa useista kaupoista. Esimerkiksi Ruohonjuuresta, Plantagenista, Plantui-verkkokaupasta ja Hyötykasviyhdistyksen verkkokaupasta saa monenlaisia versotukseen ja idätykseen tarkoitettuja siemeniä, muun muassa auringonkukkaa, rukolaa ja retiisiä. Chian siemenet ovat myös helppoa versotettavaa. 

Suihkepullon:

Kylvös kannattaa pitää kosteana, mutta siementen ei pitäisi uida. Suihkepullo on kätevä kasteluväline. 

Ja näin versotat:

  1. Isot siemenet (herneet, auringonkukka) kannattaa liottaa ennen kylvöä. Pieniä (rucolan, chian ja vesikrassin) ei tarvitse. 

2. Laita astiaan pari senttiä multaa, herneille voi laittaa enemmän. Kastele multa.

3. Lisää siemenet ja niiden päälle hiukan multaa. Voit lisätä multaa noin siemenen leveyden verran, eli isoille enemmän, pienille vähän. Suihkuta kosteaksi.

4. Pidä kylvös kosteana itämisen ajan. Voit laittaa astian päälle vaikka sanomalehden kunnes siemenet ovat itäneet tai peittää astian rei’itetyllä muovikelmulla itämisen ajaksi. 

5. Leikkaa satoa saksilla, kun lehdet ovat puhjenneet. Huuhtele ja nauti salaattina, leivän päällä, tai vaikka keiton koristeena.